Peräseinäjoen sankarihautausmaa

Seurakunnan vanha hautausmaa kirkon vierellä tuli uudelleen käyttöön, kun vuoden 1918 sodassa valkoisten puolella kaatuneet 22 vainajaa haudattiin tälle alueelle. Alueelle pystytty muistomerkki ”Vapaudenpatsas” paljastettiin 20.9.1922 ja se on perimätiedon mukaan rakennusmestari Kukkulan veistämä.

Talvisodassa kaatui yhteensä 74 ja jatkosodassa 162 peräseinäjokista, jotka laskettiin ja siunattiin kotiseurakunnan sankarihautausmaahan kirkon vierelle lukuun ottamatta kentälle jääneitä, jotka siunattiin myöhemmin. Kuvanveistäjä Kalervo Kallion tekemä talvi-ja jatkosodan muistomerkki ”Sotaan lähtö” paljastettiin 18.10.1953. Lehdet arvioivat tämän patsaan yhdeksi maakunnan uljaimmista sota-ajan muistomerkeistä. Paljastustilaisuudessa oli läsnä noin 2000 peräseinäjokista. Muistomerkin taakse on kaiverrettu sankarivainajien nimet sekä syntymä- ja kuolinajat.
Karjalaan jääneiden vainajien muistolle pystytettiin muistomerkki 1960 sankarihautausmaan länsireunalle.
Sankarihautausmaalla alun perin olleet valkoiset ristit korvattiin muistokivillä vuonna 1961. Muistokivien tekstien heikko näkyvyys puhutti seurakunnan luottamushenkilöitä monia vuosia ja tekstikaiverrus korjattiin vuonna 2013.
Vuonna 2001 hankittiin seurakuntatalon eteisaulaan muistolaatat, joissa on kaikkien vapaus-, talvi- ja jatkosodassa kaatuneitten sankarivainajien nimet.