Ylistaron sankarihautausmaa

Vanha hautausmaa ja sankarihautausmaa

Vanha hautausmaa on Ylistaron keskustassa, Kirja-Matin koulun ja joen välisellä teiden ympäröimällä pienellä kumpareella ja sitä kiertää luonnonkivistä tehty aita. Hautausmaalle on kaksi porttia, ja hiekkakäytävä jakaa hautausmaan sankarihautausmaahan ja vanhaan hautausmaa-alueeseen.

Vanha hautausmaa oli poissa käytöstä, mutta otettiin uudelleen hautausmaakäyttöön kahteen otteeseen, sillä sinne perustettiin sankarihautausmaa, jonne laskettiin ensin vapaussodan sankarivainajat vuonna 1918 sekä talvi- ja jatkosodan sankarivainajat vuosina 1939–1945.

Sankarihautausmaa vie suunnilleen puolet hautausmaan alueesta, ja se sisältää sekä suuret vapaussodan ja talvi- ja jatkosodan muistomerkit että talvi- ja jatkosotien sankarivainajien yksittäiset hautakivet. Talvi- ja jatkosodan sankarivainajia on haudattu 305. Erityisen raskas oli 19.7.1941 Ruskealassa Särkisyrjän taistelu, jossa kaatui 44 ylistarolaista.

Lähimpänä keskikäytävää on vuonna 1922 paljastettu, Elias Ilkan suunnittelema vapaussodan uhrien muistomerkki, jossa on 33 vapaussoturin nimi. Sen vieressä on kaksi graniittista tyynykiveä, joista toinen on omistettu kahdelle sodan aikana junaturmassa kuolleelle siviiliuhrille. Toinen tyynykivi on omistettu talvisodan pommituksissa kuolleille kahdelle siviiliuhrille. Hautausmaan etäisimmässä päässä on vuonna 1959 paljastettu, Kalervo Kallion suunnittelema suuri, graniittinen, talvi- ja jatkosodan sankarivainajille omistettu muistomerkki.

Toinen puoli on jätetty vanhan hautausmaan muistomerkeille, joita on vielä muutamia. Hautausmaan keskikohdassa, käytävän vasemmalla puolella on vanhojen kirkkojen muistomerkki. Vasemmalle puolelle on merkitty myös vanhan kirkon äärirajat maahan metallisilla, matalilla merkkipaaluilla.

Merkittäviä hautoja

24. Johan Fredrik Viluksela (1859–1934)

Johan Fredrik Viluksela sai hautapaikan vanhalta hautausmaalta erikoisluvalla aikana, jolloin sinne ei enää yleisesti haudattu.

25. Viktor Fredrik Lilius (1818–1884)

Pastori Viktor Fredrik Lilius. Samassa haudassa lepää hänen vaimonsa Fredrika Mathilda o.s. Stoore (1829–1888).

26. C.F. Lilius (1773–1843)

Kappalainen, pastori C.F. Lilius.

27. Gustaf Erik Forsman (1811–1866)

Kappalainen ja ”Kirkkoherra” Gustaf Erik Forsman. Forsmanilla on rautaristi, ja hauta on aidattu.

28. Herman Malmberg (1779–1809)

Pitäjänapulainen Herman Malmberg. Mustaksi maalattu rautaristi pystytettiin haudalle Ylistaron herättäjäjuhlien aikana 2004.

29. Matti Haapoja (1845–1895)

Matti Haapoja (1845–1895, haudattu 16.9.1985), tunnettu rikollinen ja murhamies. Haapoja on haudattu samaan hautaan kuin isänsä, syytinkimies Heikki Johanpoika Haapoja (1803–1870) ja muistomerkkikin on sama. Matti Haapoja takoi isälleen muistomerkin vankeutensa aikana, ja tämä on mainittu myös muistomerkissä: ”Muistoksi toimittanut hänen poikansa fangiudensa ajalla”. Kerrotaan, että Mathilda Wrede toimitti muistomerkin Ylistaroon. Matti Haapoja haudattiin vasta vuonna 1985, jolloin hänen jäännöksensä
siirrettiin pois rikosmuseosta, jossa ne olivat siihen saakka olleet esillä.

Muistomerkit

• Vapaussodan muistomerkki, Eljas Ilkka, 1922
• Talvi- ja jatkosodan uhrien muistomerkki, Kalervo Kallio, 1959
• Vapaussodassa junaturmassa kuolleiden muistomerkki
• Toisen maailmansodan pommituksissa surmansa saaneiden muistomerkki
• Vanhojen kirkkojen muistomerkki