Törnävän kirkko

Seinäjoen ensimmäinen oma kirkko – Lakeuden Ristin valmistumisen jälkeen Törnävän kirkon nimen saanut – rakennettiin Östermyran ruutitehtaan ruutimakasiiniksi vuonna 1827. Kun ruudin valmistus tehtaalla loppui ja makasiini kävi tarpeettomaksi, osti Östermyran kartanon silloinen omistaja Gustav August Wasastjerna makasiinin huutokaupasta.

Hän myös vaikutti voimakkaasti siihen, että Seinäjoki erosi Nurmon kanssa muodostetusta Lapuan kappeliseurakunnasta ja kahden anomuksen jälkeen sai luvan perustaa oman kappeliseurakunnan Ilmajoen seurakuntaan 1863.

Kirkon muutostyöt oli suunniteltu jo ennen kappeliseurakunnan perustamisluvan saamista, ja työt etenivät nopeasti, niin että kirkko vihittiin 1864, samalla kun ensimmäinen oma pappi, kappalainen Salomon Hirvinen asetettiin virkaansa.

Muutostyöt suunnitteli lääninarkkitehti C.A.Setterberg. Ruutimakasiinin vartiotornia korotettiin huomattavasti, kun siitä tehtiin kirkon kellotorni. Itäpäätyyn rakennettiin sakaristo.

Alttaritaulu ”Jeesus Getsemanessa” on vaasalaisen taitelijan Aleksandra Frosterus-Såltinin ensimmäinen alttaritaulu vuodelta 1877.

Koristeellisen alttaritaulun ja saarnatuolin rakenteet sekä suippokaariset ikkunat ja oviaukot leimaavat kirkon arkkitehtuurin lähinnä goottilaiseksi. Penkit ja kattotukirakenteiden ristikukka-aiheiset koristeet ovat myös tyylille ominaisia.

Ristikukka-aihetta jatkaa myös alkuperäinen urkukehä vuodelta 1904. Kehä säilytettiin nykyisissä 1960-luvulla rakennetuissa 21-äänikertaisissa uruissa. Urkujen koneisto on mekaaninen ja soittopöytä on varustettu sähköistetyllä rekisterikoneistolla.

Kirkossa ja urkuparvella on istumapaikkoja noin 550.

Kirkossa on tehty useita korjaustöitä vuosien mittaan. Vuonna 1986 kirkkoon asennettiin sähkölämmitys ja muun muassa penkinlämmittimet. Kirkkosalin kamiinat on säilytetty sisustukseen kuuluvina.Koko kirkkosali maalattiin alkuperäisillä värisävyillä, penkit ootrattiin ja koristemaalausten lehtikultaukset uusittiin.

Kirkko maalattiin ulkoa 1989 ja tornin katto risteineen uusittiin 1997.

Vuonna 2022 kurikkalainen perinnerakentamiseen erikoistunut Leo Lönnroth Oy toteutti kirkkoon asiakkaille wc-tilat, jotka soveltuvat myös inva-käyttöön.

Törnävän kirkon ympäristöön perustettiin hautausmaa kappeliseurakunnan aloittaessa 1863. Hautausmaata on laajennettu kolmessa vaiheessa. Sankarihautausmaalle on haudattu 166 vainajaa. Vapaussodassa 1918 kaatuneet on haudattu alueen länsipäätyyn. Heistä kahdeksan on seinäjokelaista ja lisäksi 41 tuntematonta sotilasta, jotka oli tuotu Seinäjoelle tunnistettaviksi, koska paikkakunnalla sijaitsi päämaja.

Vapaussodan muistomerkki paljastettiin 1921, talvi- ja jatkosodan muistomerkki 1952. ”Rukoileva sotilas” on Oskari Jauhiaisen veistämä. Lisäksi hautausmaalla on vakaumuksensa puolesta kaatuneiden hauta-alue, jonka muistomerkki paljastettiin 1950.

Törnävän kirkon lähistöllä on 1979 valmistunut siunauskappeli-krematorio, jonka on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Heikki Taskinen Oy.

Siunauskappelin vieressä on uurnalehtoalue, jonka muistomerkin on suunnitellut seurakunnan puistopäällikkö Eero Virtaniemi. Hän myös teki siunauskappelin ympäristösuunnitelman.